kuolonkankeus

Suomi

Substantiivi

kuolonkankeus (40)

1. (patologia) eläimillä kuoleman jälkeen ilmenevä ruumiin kankeus (rigor mortis)

Etymologia

yhdyssana osista kuolo (genetiivi) ja kankeus

Käännökset

1. yksilön kuolemisen jälkeinen ruumiin jäykkyys

englanti: rigor mortis, postmortem rigidity hollanti: lijkstijfheid f.

latina: rigor mortis m. ruotsi: likstelhet, dödsstelhet