kuvailla

Suomi

Verbi

kuvailla (67) (taivutus[luo])

1. kertoa jonkin asian yksityiskohdista

   Kuvailisitko hiukan näkemääsi?

2. ottaa valokuvia; valokuvata

   Kameran saatuaan monet kuvailevat harrastuksenaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuʋɑi̯lːɑˣ/
• tavutus: ku‧vail‧la

Etymologia

• johdos verbistä kuvata (vokaalivartalo kuva|a- + johdin -il:ile- + infinitiivin tunnus -la)

Käännökset

1. kertoa jonkin asian yksityiskohdista

englanti: describe ruotsi: beskriva

saksa: beschreiben turkki: tanımlamak

Liittyvät sanat

• kuvata
• valokuvata

Johdokset

• substantiivit: kuvaelma, kuvaileminen, kuvailu

Aiheesta muualla

• kuvailla Kielitoimiston sanakirjassa