kuvaelma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuvaelma (10)
- Määritelmä puuttuu.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuʋɑˌelmɑ/
- tavutus: ku‧va‧el‧ma
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuvaelma | kuvaelmat |
| genetiivi | kuvaelman | kuvaelmien (kuvaelmain) |
| partitiivi | kuvaelmaa | kuvaelmia |
| akkusatiivi | kuvaelma; kuvaelman |
kuvaelmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuvaelmassa | kuvaelmissa |
| elatiivi | kuvaelmasta | kuvaelmista |
| illatiivi | kuvaelmaan | kuvaelmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuvaelmalla | kuvaelmilla |
| ablatiivi | kuvaelmalta | kuvaelmilta |
| allatiivi | kuvaelmalle | kuvaelmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuvaelmana | kuvaelmina |
| translatiivi | kuvaelmaksi | kuvaelmiksi |
| abessiivi | kuvaelmatta | kuvaelmitta |
| instruktiivi | – | kuvaelmin |
| komitatiivi | – | kuvaelmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuvaelma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuvaelma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 245 mA ja elmA-aines teon- ja tuloksennimissä