laantua
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaalaantua (52-J) (taivutus[luo])
- rauhoittua, tasaantua
- Amerikassa riehunut hurrikaani laantui.
- osoittaa laantumisen merkkejä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑːnt̪uɑˣ/, [ˈlɑ̝ːn̪t̪ʷuɑ̝]
- tavutus: laan‧tu‧a
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: laantuminen
- verbit: laannuttaa
Aiheesta muualla
muokkaa- laantua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.