laantuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaantuminen (38)
- teonnimi verbistä laantua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laantuminen | laantumiset |
genetiivi | laantumisen | laantumisten laantumisien |
partitiivi | laantumista | laantumisia |
akkusatiivi | laantuminen; laantumisen |
laantumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laantumisessa | laantumisissa |
elatiivi | laantumisesta | laantumisista |
illatiivi | laantumiseen | laantumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laantumisella | laantumisilla |
ablatiivi | laantumiselta | laantumisilta |
allatiivi | laantumiselle | laantumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laantumisena (laantumisna) |
laantumisina |
translatiivi | laantumiseksi | laantumisiksi |
abessiivi | laantumisetta | laantumisitta |
instruktiivi | – | laantumisin |
komitatiivi | – | laantumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laantumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
laantumis- |