laputtaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. varustaa lapuilla
    Lappuliisa oli laputtanut kotini nurkalla useita autoja.
  2. kiinnittää lipukkeita

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑput̪ːɑːˣ/
  • tavutus: la‧put‧taa

Etymologia

muokkaa

johdos substantiivista lappu (johdin -tta-)

laputtaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. mennä pois, häipyä
    alkaa laputtaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑput̪ːɑːˣ/
  • tavutus: la‧put‧taa

Etymologia

muokkaa

deskriptiivinen[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”laputtaa”.