loikoilla
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
loikoilla (67) (taivutus[luo])[1]
- maata rennosti
- Loikoilin perjantai-illan sohvalla television ääressä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈloi̯koi̯lːɑˣ/
- tavutus: loi‧koil‧la
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: loikoilu
Aiheesta muualla muokkaa
- loikoilla Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 67