loikoilu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
loikoilu (2)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈloi̯koi̯lu/
- tavutus: loi‧koi‧lu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loikoilu | loikoilut |
| genetiivi | loikoilun | loikoilujen loikoiluiden loikoiluitten |
| partitiivi | loikoilua | loikoiluita loikoiluja |
| akkusatiivi | loikoilu; loikoilun |
loikoilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loikoilussa | loikoiluissa |
| elatiivi | loikoilusta | loikoiluista |
| illatiivi | loikoiluun | loikoiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loikoilulla | loikoiluilla |
| ablatiivi | loikoilulta | loikoiluilta |
| allatiivi | loikoilulle | loikoiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loikoiluna | loikoiluina |
| translatiivi | loikoiluksi | loikoiluiksi |
| abessiivi | loikoilutta | loikoiluitta |
| instruktiivi | – | loikoiluin |
| komitatiivi | – | loikoiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | loikoilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. loikoileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- loikoilu Kielitoimiston sanakirjassa