lunastaa

Suomi

Verbi

lunastaa (53) (taivutus[luo])

1. ottaa haltuunsa

   Mikäli voittoa ei lunasteta määräaikaan mennessä, siirtyy lottovoitto kokonaisuudessaan voittorahastoon.

   Varatut liput voi lunastaa lipunmyynnistä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlunɑst̪ɑːˣ/
• tavutus: lu‧nas‧taa

Etymologia

johdos sanasta lunnas, jossa on tapahtunut epäsäännöllinen äänteenmuutos

Käännökset

1. ottaa haltuunsa

englanti: claim

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: lunastaja, lunastaminen, lunastus

Yhdyssanat

• pakkolunastaa

Aiheesta muualla

• lunastaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4838 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa