lutviutua

Suomi

Verbi

lutviutua (52-F) (taivutus[luo])

1. onnistua, päättyä onnellisesti, selvitä, alkaa luistaa

   Eiköhän tämä tästä lutviudu. (Urho Kekkonen)

Ääntäminen

• tavutus: lut‧viu‧tu‧a / lut‧vi‧u‧tu‧a

Käännökset

1. onnistua, päättyä onnellisesti

turkki: güzel olmak

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: lutviutuminen

Aiheesta muualla

• lutviutua Kielitoimiston sanakirjassa