SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

luulla

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta luu

VerbiMuokkaa

luulla (67) (taivutus)

  1. kuvitella jotakin, joka ei välttämättä pidä paikkaansa, uskoa tietävänsä
    Sinä vain luulet, että hän inhoaa sinua.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈluːlːɑˣ/
  • tavutus: luul‧la

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • luulla Kielitoimiston sanakirjassa