Adjektiivi

muokkaa

märkiä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta märkä

Substantiivi

muokkaa

märkiä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta märkä

märkiä (61-L) (taivutus[luo])

  1. erittää märkää

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmærkiæˣ/
  • tavutus: mär‧ki‧ä

Etymologia

muokkaa

johdos substantiivista märkä (johdin -i-) [1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys