märkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamärkiminen (38)
- teonnimi verbistä märkiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | märkiminen | märkimiset |
| genetiivi | märkimisen | märkimisten märkimisien |
| partitiivi | märkimistä | märkimisiä |
| akkusatiivi | märkiminen; märkimisen |
märkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | märkimisessä | märkimisissä |
| elatiivi | märkimisestä | märkimisistä |
| illatiivi | märkimiseen | märkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | märkimisellä | märkimisillä |
| ablatiivi | märkimiseltä | märkimisiltä |
| allatiivi | märkimiselle | märkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | märkimisenä (märkimisnä) |
märkimisinä |
| translatiivi | märkimiseksi | märkimisiksi |
| abessiivi | märkimisettä | märkimisittä |
| instruktiivi | – | märkimisin |
| komitatiivi | – | märkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | märkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
märkimis- | |