maailmanmatkaaja

Suomi

Substantiivi

maailmanmatkaaja (10)

1. laajasti matkusteleva henkilö

Etymologia

yhdyssana osista maailma (genetiivi) ja matkaaja

Käännökset

1. laajasti matkusteleva henkilö

englanti: globetrotter espanja: trotamundos m./f. puola: obieżyświat m.

ranska: globe-trotter, globetrotteur ruotsi: globetrotter venäjä: путешественник m.

Aiheesta muualla

• maailmanmatkaaja Kielitoimiston sanakirjassa