matkaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamatkaaja (10)
- henkilö, joka tekee matkaa, on matkalla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmɑt̪kɑːjɑ/
- tavutus: mat‧kaa‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | matkaaja | matkaajat |
| genetiivi | matkaajan | matkaajien (matkaajain) |
| partitiivi | matkaajaa | matkaajia |
| akkusatiivi | matkaaja; matkaajan |
matkaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | matkaajassa | matkaajissa |
| elatiivi | matkaajasta | matkaajista |
| illatiivi | matkaajaan | matkaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | matkaajalla | matkaajilla |
| ablatiivi | matkaajalta | matkaajilta |
| allatiivi | matkaajalle | matkaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | matkaajana | matkaajina |
| translatiivi | matkaajaksi | matkaajiksi |
| abessiivi | matkaajatta | matkaajitta |
| instruktiivi | – | matkaajin |
| komitatiivi | – | matkaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | matkaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- matkaaja Kielitoimiston sanakirjassa