meita (gen meit|as)
- tytär, tyttö
- Mums ir dēls un divas meitas. – Meillä on poika ja kaksi tytärtä.
- mūsu vecākā meita – vanhin tyttäremme
- vienākā meita – ainoa tytär
- tyttö, nuori nainen; neito
- meitas uzvārds – tyttönimi
- veca meita t. vecmeita – ikäneito, vanhapiika
- priekameita – ilotyttö
- (runokieli) tytär
- tautas dēli un meitas – kansan pojat ja tyttäret
- (vanhahtava) piika
- muižas puiši un meitas – kartanon rengit ja piiat
- feminiini, 4. deklinaatio (meita)
Sijamuoto |
Yksikkö |
Monikko
|
Nominatiivi |
meita |
meitas
|
Akkusatiivi |
meitu |
meitas
|
Genetiivi |
meitas |
meitu
|
Datiivi |
meitai |
meitām
|
Instrumentaali |
meitu |
meitām
|
Lokatiivi |
meitā |
meitās
|
Vokatiivi |
meit |
meitas
|
- Latviešu literārās valodas vārdnīca – Rīgā : Zinātne, 1972-1996. [latvian kirjakielen sanakirja]
- Verkkoversio: tezaurs LLVV