menomatka

Suomi

Substantiivi

menomatka (9)

1. matka lähtöpaikasta määränpäähän

Ääntäminen

• IPA: /ˈmenoˌmɑt̪kɑ/
• tavutus: me‧no‧mat‧ka

Etymologia

• yhdyssana sanoista meno ja matka

Käännökset

1. matka lähtöpaikasta määränpäähän

ruotsi: utresa

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• paluumatka, tulomatka

Aiheesta muualla

• menomatka Kielitoimiston sanakirjassa