Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

monistaa (53) (taivutus[luo])

  1. lisätä kappaleiden tai eksemplaarien määrää kopioimalla tai jäljentämällä
    Ennen kirjapainon keksimistä monistettiin asiakirjoja valmistamalla niistä näköiskappaleita käsin kirjoittamalla ja piirtämällä.
  2. tuottaa monisteita vedostamalla (valokuvaus), nykyisin kopiokoneilla toimistoissa tai massapainotuotteina kirjapainossa
  3. tehdä yksittäisvalmisteiden sijaan sarjavalmisteita
    Monia enen puhdetöinä kotona valmistettuja tai tilaustyönä teetettyjä esineitä tehdään tehtaissa ja on yleisesti saatavana kaupasta.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmonist̪ɑːˣ/
  • tavutus: mo‧nis‧taa

Etymologia muokkaa

sanan moni monikon inessiivivartalosta moni-, takaliitteestä -sta- ja verbin tunnuksesta -a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

kloonata, monistaa suvuttomasti, monistaminen, moniste, monistus

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa