monistus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamonistus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmonist̪us/
- tavutus: mo‧nis‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monistus | monistukset |
| genetiivi | monistuksen | monistusten monistuksien |
| partitiivi | monistusta | monistuksia |
| akkusatiivi | monistus; monistuksen |
monistukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monistuksessa | monistuksissa |
| elatiivi | monistuksesta | monistuksista |
| illatiivi | monistukseen | monistuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monistuksella | monistuksilla |
| ablatiivi | monistukselta | monistuksilta |
| allatiivi | monistukselle | monistuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monistuksena | monistuksina |
| translatiivi | monistukseksi | monistuksiksi |
| abessiivi | monistuksetta | monistuksitta |
| instruktiivi | – | monistuksin |
| komitatiivi | – | monistuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | monistukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
monistus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. monistus
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |