mukao

Kroaatti

Adjektiivi

mȗkao (määräinen mȗklī, komparatiivi mùklijī)

1. vaimea, ontto, tukahtunut (äänestä)

Ääntäminen

• IPA: /'mûːkao/

Taivutus

    Sanan mukao taivutus

	yksikkö				monikko
	maskuliini		neutri	feminiini	maskuliini	neutri	feminiini
	elollinen	eloton
nominatiivi	mukaoepäm, muklimäär		muklo	mukla	mukli	mukla	mukle
genetiivi	muklaepäm, muklog(a)määr			mukle	muklih
datiivi‑lokatiivi	mukluepäm, muklom(e/u)määr			mukloj	muklim(a)
akkusatiivi	muklaepäm muklogmäär	mukaoepäm muklimäär	muklo	muklu	mukle	mukla	mukle
instrumentaali	muklim			muklom	muklim(a)

Aiheesta muualla

• mȗkao Školski rječnik hrvatskoga jezika

Verbi

múkao

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfektin maskuliini verbistä mukati

Ääntäminen

• IPA: /'mǔːkao/