mustamaalata

Suomi

Verbi

mustamaalata (73) (taivutus[luo])

1. (kuvaannollisesti) par. mustata, tahria; tahria, loata, pilata, saattaa huonoon valoon (esim. jnk maine)

Ääntäminen

• IPA: /ˈmust̪ɑˌmɑːlɑt̪ɑˣ/
• tavutus: mus‧ta‧maa‧la‧ta

Etymologia

yhdyssana sanoista musta ja maalata

Liittyvät sanat

• mustamaalaaja
• mustamaalattu
• mustamaalaus

Johdokset

• substantiivit: mustamaalaaminen

Aiheesta muualla

• mustamaalata Kielitoimiston sanakirjassa