musta
Katso myös: mustā |
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
musta (10) (komparatiivi mustempi, superlatiivi mustin) (taivutus[luo])
- väriltään sellainen, joka ei heijasta lainkaan valoa; sysimusta aine on vailla väriä kaikissa valaistuksissa; sinimusta ja mustanharmaa ovat erittäin tummia värejä
- (kuvaannollisesti) toivoton, pahaenteinen
- Mustat pilvet enteilevät Ukon ilmaa, joka pelottaa useimpia ihmisiä.
- Mustana maanantaina, lokakuun 19. päivänä 1987, pörssikurssit laskivat New Yorkissa melkein neljänneksen.
- Mustaksi surmaksi kutsutaan kulkutautia, johon kuoli suuri osa Euroopan asukkaista 1300-luvulla.
- sankka, esimerkiksi ihmisjoukko tai eläinparvi
- (kuvaannollisesti) vihainen, ankara
- (kuvaannollisesti, runollinen, vanhahtava) surullinen, toivoton, häpeällinen, lemmetön, hylätty, ruma (yleensä ihmisestä)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmust̪ɑ/
- tavutus: mus‧ta
Etymologia muokkaa
- mahdollisesti omaperäinen itämerensuomalainen sanavartalo; vrt. viron must (musta; likainen), myös kaikissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä
- koska etymologisia vastineita on vain lähisukukielissä, sanan on arveltu voivan olla myös (esim. pimeää ja synkkää säätä kuvannut germaaninen) lainasana
Käännökset muokkaa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
- (joka ei heijasta lainkaan valoa) valkoinen
Johdokset muokkaa
- substantiivit: mustalainen, muste, mustelma, mustikka, mustuainen, mustuus
- verbit: mustata, mustua
Sanaliitot muokkaa
musta aukko, musta hevonen, musta ritari, musta silmä, musta surma
Yhdyssanat muokkaa
hiilenmusta, hiilimusta, kokomusta, korpinmusta, luumusta, mattamusta, mustafiivi, mustaherukka, mustahiuksinen, mustaihoinen, mustajuuri, mustakarvainen, mustaleimainen, mustaleipä, mustaleski, mustalintu, mustamaalaus, mustamaija, mustamakkara, mustamies, mustamulta, mustankipeys, mustankipeä, mustanpuhuva, mustapaita, mustapaitainen, mustapartainen, mustapekka, mustapippuri, mustapukuinen, mustapäinen, mustapää, mustapääkerttu, mustaraamattu, mustarastas, mustarousku, mustaruuti, mustasilmä, mustasilmäinen, mustasukkainen, mustasukkaisuus, mustasydäminen, mustatorvisieni, mustaturkkinen, mustavalkea, musta-valkoinen, mustavalko- mustavalkoinen, mustavariksenmarja, mustavaris, mustaviinimarja, nokimusta, norsunluumusta, pikimusta, pikkumusta, silkinmusta, sinimusta, sysimusta, yönmusta
Aiheesta muualla muokkaa
- musta Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 2 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Pronomini muokkaa
musta
- (taivutusmuoto, puhekieltä) elatiivimuoto sanasta mä
- Musta tuntuu pahalta.
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- musta Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
musta (10)
- musta väri
- Musta ei mene muodista.
- mustaihoinen, afroamerikkalainen, neekeri, tummaihoinen, negridinen ihminen
- Miten musta on musta joka on niin musta kuin musta voi olla?
- Harlem tunnetaan historiallisesti mustien asuinalueena.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | musta | mustat |
genetiivi | mustan | mustien (mustain) |
partitiivi | mustaa | mustia |
akkusatiivi | musta; mustan |
mustat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mustassa | mustissa |
elatiivi | mustasta | mustista |
illatiivi | mustaan | mustiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mustalla | mustilla |
ablatiivi | mustalta | mustilta |
allatiivi | mustalle | mustille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mustana | mustina |
translatiivi | mustaksi | mustiksi |
abessiivi | mustatta | mustitta |
instruktiivi | – | mustin |
komitatiivi | – | mustine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | musta- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- musta Kielitoimiston sanakirjassa