musta
 |
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
musta (10) (komparatiivi mustempi, superlatiivi mustin) (taivutus[luo])
- väriltään sellainen, joka ei heijasta lainkaan valoa; sysimusta aine on vailla väriä kaikissa valaistuksissa; sinimusta ja mustanharmaa ovat erittäin tummia värejä
- (kuvaannollisesti) toivoton, pahaenteinen
- Mustat pilvet enteilevät Ukon ilmaa, joka pelottaa useimpia ihmisiä.
- Mustana maanantaina, lokakuun 19. päivänä 1987, pörssikurssit laskivat New Yorkissa melkein neljänneksen.
- Mustaksi surmaksi kutsutaan kulkutautia, johon kuoli suuri osa Euroopan asukkaista 1300-luvulla.
- sankka, esimerkiksi ihmisjoukko tai eläinparvi
- (kuvaannollisesti) vihainen, ankara
- (kuvaannollisesti, runollinen, vanhahtava) surullinen, toivoton, häpeällinen, lemmetön, hylätty, ruma (yleensä ihmisestä)
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈmust̪ɑ/
- tavutus: mus‧ta
EtymologiaMuokkaa
- mahdollisesti omaperäinen itämerensuomalainen sanavartalo; vrt. viron must (musta; likainen), myös kaikissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä
- koska etymologisia vastineita on vain lähisukukielissä, sanan on arveltu voivan olla myös (esim. pimeää ja synkkää säätä kuvannut germaaninen) lainasana
KäännöksetMuokkaa
1. väriltään sellainen, joka ei heijasta lainkaan valoa
|
|
Liittyvät sanatMuokkaa
- mustamaalata, muste, mustelma, Musti, mustikka
- hiilenmusta, mustaleimainen, mustapukuinen, mustapäinen, mustasilmäinen, mustasukkainen, mustavalkea, mustavalko-, pikimusta, sysimusta
VastakohdatMuokkaa
- (joka ei heijasta lainkaan valoa) valkoinen
JohdoksetMuokkaa
- substantiivit: mustalainen, mustuainen, mustuus
- verbit: mustata, mustamaalata, mustua
SanaliitotMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
hiilenmusta, hiilimusta, kokomusta, korpinmusta, luumusta, mattamusta, musta-valkoinen, mustafiivi, mustaherukka, mustaihoinen, mustajuuri, mustaleipä, mustaleski, mustalintu, mustamaalaus, mustamaija, mustamakkara, mustamies, mustamulta, mustankipeys, mustankipeä, mustanpuhuva, mustapaita, mustapaitainen, mustapartainen, mustapekka, mustapippuri, mustapää, mustaraamattu, mustarastas, mustarousku, mustaruuti, mustasilmä, mustatorvisieni, mustavalkea, mustavalkoinen, mustavaris, mustaviinimarja, nokimusta, norsunluumusta, pikimusta, pikkumusta, silkinmusta, sinimusta, sysimusta, yönmusta
Aiheesta muuallaMuokkaa
- musta Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 2 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
PronominiMuokkaa
musta
- (taivutusmuoto, puhekieltä) elatiivimuoto sanasta mä
- Musta tuntuu pahalta.
Liittyvät sanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- musta Kielitoimiston sanakirjassa
SubstantiiviMuokkaa
musta (10)
- musta väri
- Musta ei mene muodista.
- mustaihoinen, afroamerikkalainen, neekeri, tummaihoinen, negridinen ihminen
- Harlem tunnetaan historiallisesti mustien asuinalueena
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | musta | mustat |
| genetiivi | mustan | mustien (mustain) |
| partitiivi | mustaa | mustia |
| akkusatiivi | musta; mustan |
mustat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mustassa | mustissa |
| elatiivi | mustasta | mustista |
| illatiivi | mustaan | mustiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mustalla | mustilla |
| ablatiivi | mustalta | mustilta |
| allatiivi | mustalle | mustille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mustana | mustina |
| translatiivi | mustaksi | mustiksi |
| abessiivi | mustatta | mustitta |
| instruktiivi | – | mustin |
| komitatiivi | – | mustine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | musta- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- musta Kielitoimiston sanakirjassa