nero
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
nero (1)
- poikkeuksellisen älykäs henkilö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnero/
- tavutus: ne‧ro
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nero | nerot |
| genetiivi | neron | nerojen |
| partitiivi | neroa | neroja |
| akkusatiivi | nero; neron |
nerot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nerossa | neroissa |
| elatiivi | nerosta | neroista |
| illatiivi | neroon | neroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nerolla | neroilla |
| ablatiivi | nerolta | neroilta |
| allatiivi | nerolle | neroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nerona | neroina |
| translatiivi | neroksi | neroiksi |
| abessiivi | nerotta | neroitta |
| instruktiivi | – | neroin |
| komitatiivi | – | neroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nero- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
keksijänero, kielinero, koulunero, neronleimaus, neropatti, taiteilijanero, talousnero, yleisnero
Aiheesta muualla muokkaa
- nero Kielitoimiston sanakirjassa
Italia muokkaa
Adjektiivi muokkaa
nero m., nera f.[luo] (monikko neri m.[luo], nere f.[luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnero/
Substantiivi muokkaa
nero m. (monikko neri)