näköhavainto

Suomi

Substantiivi

näköhavainto (1-J)

1. näköaistimuksen avulla tehty havainto

Ääntäminen

• IPA: /ˈnækøˌhɑʋɑi̯nt̪o/
• tavutus: nä‧kö‧ha‧vain‧to

Etymologia

• yhdyssana sanoista näkö ja havainto

Käännökset

1. näköaistimuksen avulla tehty havainto

englanti: visual observation

Liittyvät sanat

• näköeste

Aiheesta muualla

• näköhavainto Kielitoimiston sanakirjassa