nälkäkurki

Suomi

Substantiivi

nälkäkurki (7-L)

1. (arkikieltä) nälkäinen henkilö
2. (vanhentunut) strutsi  lähde?
3. (vanhentunut) haikara, kattohaikara

Ääntäminen

• IPA: /ˈnælkæˌkurki/
• tavutus: näl‧kä‧kur‧ki

Etymologia

yhdyssana sanoista nälkä ja kurki

[3] haikara: Sigrfrid Aronius Forsiuksen selitti 1600-luvun alussa nimen tulevan siitä, että lintu esiintyi vain nälänhädän uhatessa.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (strutsi, vanhentunut) kamelikurki

Aiheesta muualla

• nälkäkurki Kielitoimiston sanakirjassa