Katso myös: Kurki
Wikipedia
Katso artikkeli Kurki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kurki (Grus grus)

Substantiivi

muokkaa

kurki (7-L)[1]

  1. kookas lintulaji (Grus grus), jolla on harmaa vartalo, mustavalkoinen pää ja pitkä kaula sekä punainen päälaki, ja joka muuttaa auran muotoisissa parvissa
  2. (lähinnä monikossa) kurkien suvun (Grus) laji tai yksilö
  3. (lähinnä monikossa) kurkien heimon (Gruidae) laji tai yksilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkurki/
  • tavutus: kur‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kurki kurjet
genetiivi kurjen kurkien
(kurkein)
partitiivi kurkea kurkia
akkusatiivi kurki;
kurjen
kurjet
sisäpaikallissijat
inessiivi kurjessa kurjissa
elatiivi kurjesta kurjista
illatiivi kurkeen kurkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kurjella kurjilla
ablatiivi kurjelta kurjilta
allatiivi kurjelle kurjille
muut sijamuodot
essiivi kurkena kurkina
translatiivi kurjeksi kurjiksi
abessiivi kurjetta kurjitta
instruktiivi kurjin
komitatiivi kurkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kurje-
vahva vartalo kurke-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla 1551.[2] Kurki-sana näyttää linnunnimille poikkeuksellisesti aina viitanneen yhteen tietyyn lajiin.[3]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aurankurki, aurinkokurki, australiankurki, helttakurki, hietakurki, hopeakurki, kamelikurki, kotilokurki, kruunukurki, kurjenherne, kurjenkanerva, kurjenmiekka, kurjennokka, kurjenpolvi, kurkiaura, kurkihirsi, kyssäkurki, käärmekurki, lumikurki, mantsuriankurki, munkkikurki, mustakaulakurki, neitokurki, nostokurki, nälkäkurki, saruskurki, silmälasikurki, trumpettikurki, venekurki

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kurki Kielitoimiston sanakirjassa
  • kurki Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 5255 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

kurki

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kurkkia
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kurkkia
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kurkkia

Viitteet

muokkaa
  1. Väisänen, R. A., Högmander, H., Björklund, H., Hänninen, L., Lammin-Soila, M., Lokki, J. & Rauste, V. 2006: Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Finnish Names of the Birds of the World). 2., uudistettu painos (2nd edition). – BirdLife Suomi – BirdLife Finland, Helsinki – https://www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/ [24. lokakuuta 2012].
  2. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 52, 307. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.
  3. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 58. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.