naittaa

Suomi

Verbi

naittaa (53-C) (taivutus[luo]) tai (56-C)

1. toimittaa joku naimisiin jonkun kanssa

   Ennen vanhemmat naittoivat lapsensa.

   Tytär voidaan jo naittaa.

2. (kuvaannollisesti) yhdistää, liittää
3. (arkikieltä) nitoa paperiniiteillä

Ääntäminen

• IPA: /ˈnɑi̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: nait‧taa

Käännökset

1. pakottaa joku naimisiin jonkun kanssa

englanti: marry off ranska: marier

ruotsi: gifta bort

Liittyvät sanat

• naida, naitattaa
• naiminen

Johdokset

• substantiivit: naittaja, naittaminen

Aiheesta muualla

• naittaa Kielitoimiston sanakirjassa