naittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanaittaminen (38)
- teonnimi verbistä naittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naittaminen | naittamiset |
genetiivi | naittamisen | naittamisten naittamisien |
partitiivi | naittamista | naittamisia |
akkusatiivi | naittaminen; naittamisen |
naittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naittamisessa | naittamisissa |
elatiivi | naittamisesta | naittamisista |
illatiivi | naittamiseen | naittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naittamisella | naittamisilla |
ablatiivi | naittamiselta | naittamisilta |
allatiivi | naittamiselle | naittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naittamisena (naittamisna) |
naittamisina |
translatiivi | naittamiseksi | naittamisiksi |
abessiivi | naittamisetta | naittamisitta |
instruktiivi | – | naittamisin |
komitatiivi | – | naittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | naittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
naittamis- |