ohittaa

Suomi

Verbi

ohittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. mennä ohi

   Ohitimme matkalla monta maatilaa.

   Ambulanssi ohitti meidät.

2. (erityisesti) liikenteessä ajaminen nopeutta kiihdyttämällä ja kaistaa vaihtamalla samaan suuntaan kulkevan auton ohi
3. jättää huomiotta perustellessa jotain kantaa

   Korkein oikeus ohitti lasten tahdon.

4. nousta lukumäärältään suuremmaksi tai merkittäväksi

   Nettipiratismi on ohittanut piraattitallenteiden maahantuonnin Suomessa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈohit̪ːɑːˣ/
• tavutus: o‧hit‧taa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: ohitus
• verbit: ohitella, ohittua

Aiheesta muualla

• ohittaa Kielitoimiston sanakirjassa