oikeussäännös

Suomi

Substantiivi

oikeussäännös

1. (oikeustiede) oikeuslähteen sisältämä voimassa olevaa oikeusnormia ilmentävä kielellinen ilmaisu; oikeusjärjestykseen sisältyvä käsky, kielto tai ohje, jolla oikeusyhteisön jäsenen eli oikeusalamaisen käsketään toimia jotenkin, häntä kielletään toimimasta jotenkin tai hänen sallitaan toimia jotenkin

Etymologia

yhdyssana sanoista oikeus ja säännös

Liittyvät sanat

• laki, lainsäädäntö

Aiheesta muualla

• oikeussäännös Kielitoimiston sanakirjassa