säännös

Redirect arrow without text.svg
Katso myös: saannos

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

säännös (39)[1]

  1. (oikeustiede) säädöksen tekstistä ilmenevä yksittäinen käsky, kielto tai lupa[2]
    Laissa oleva säännös on se, mitä lain tekstillä määrätään, ja sen voi tapauskohtaisesti tulkita syntyvän yhdestä tai useammasta lainkohdasta. Yhdessä lainkohdassa voi olla yksi tai useampi säännös.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsæːnːøs/
  • tavutus: sään‧nös

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säännös säännökset
genetiivi säännöksen säännösten
säännöksien
partitiivi säännöstä säännöksiä
akkusatiivi säännös;
säännöksen
säännökset
sisäpaikallissijat
inessiivi säännöksessä säännöksissä
elatiivi säännöksestä säännöksistä
illatiivi säännökseen säännöksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi säännöksellä säännöksillä
ablatiivi säännökseltä säännöksiltä
allatiivi säännökselle säännöksille
muut sijamuodot
essiivi säännöksenä säännöksinä
translatiivi säännökseksi säännöksiksi
abessiivi säännöksettä säännöksittä
instruktiivi säännöksin
komitatiivi säännöksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo säännökse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
säännös-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39
  2. Säädös, säännös ja lainkohta käsitteinä Finlex. Suomen oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. 14.4.2017.