säädös

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

säädös (39)

  1. (oikeustiede) julkista valtaa käyttävän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön antama kirjallinen, pätevä määräys säännöistä
    Suomessa tyypillisiä säädöksiä ovat perustuslaki, laki ja asetus.
    ylemmänasteinen säädös, alemmanasteinen säädös

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsæːdøs/
  • tavutus: sää‧dös

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säädös säädökset
genetiivi säädöksen säädösten
säädöksien
partitiivi säädöstä säädöksiä
akkusatiivi säädös;
säädöksen
säädökset
sisäpaikallissijat
inessiivi säädöksessä säädöksissä
elatiivi säädöksestä säädöksistä
illatiivi säädökseen säädöksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi säädöksellä säädöksillä
ablatiivi säädökseltä säädöksiltä
allatiivi säädökselle säädöksille
muut sijamuodot
essiivi säädöksenä säädöksinä
translatiivi säädökseksi säädöksiksi
abessiivi säädöksettä säädöksittä
instruktiivi säädöksin
komitatiivi säädöksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo säädökse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
säädös-

EtymologiaMuokkaa

säätää + -ös

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa