siirtymäsäännös

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

siirtymäsäännös (39)

  1. (oikeustiede) säädöksen säännös, jossa säädetään menettelyssä prosessissa, joka alkaa ennen säädöksen muuttumista ja päättyy säädöksen muuttumisen jälkeen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siirtymäsäännös siirtymäsäännökset
genetiivi siirtymäsäännöksen siirtymäsäännösten
siirtymäsäännöksien
partitiivi siirtymäsäännöstä siirtymäsäännöksiä
akkusatiivi siirtymäsäännös;
siirtymäsäännöksen
siirtymäsäännökset
sisäpaikallissijat
inessiivi siirtymäsäännöksessä siirtymäsäännöksissä
elatiivi siirtymäsäännöksestä siirtymäsäännöksistä
illatiivi siirtymäsäännökseen siirtymäsäännöksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi siirtymäsäännöksellä siirtymäsäännöksillä
ablatiivi siirtymäsäännökseltä siirtymäsäännöksiltä
allatiivi siirtymäsäännökselle siirtymäsäännöksille
muut sijamuodot
essiivi siirtymäsäännöksenä siirtymäsäännöksinä
translatiivi siirtymäsäännökseksi siirtymäsäännöksiksi
abessiivi siirtymäsäännöksettä siirtymäsäännöksittä
instruktiivi siirtymäsäännöksin
komitatiivi siirtymäsäännöksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo siirtymäsäännökse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
siirtymäsäännös-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista siirtymä ja säännös

Käännökset muokkaa