omatunto
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (persoonallisuuspsykologia) ihmisen sisäinen käsitys oikeasta ja väärästä
- yhteiskunnallinen omatunto
- (uskonto) kristinuskossa ihmisen sisäinen moraalitaju ja kaikille yhteinen käsitys hyvästä ja oikeasta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈomɑˌt̪unt̪o/
- tavutus: o‧ma‧tun‧to
Huomautukset muokkaa
- Ei pidä sekoittaa sanaan itsetunto.
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. ihmisen sisäinen käsitys oikeasta ja väärästä
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: omatunnoton
Yhdyssanat muokkaa
- omantunnonarka, omantunnonasia, omantunnonkysymys, omantunnonsyy, omantunnontuska, omantunnonvaiva, omantunnonvapaus
Idiomit muokkaa
- puhdas omatunto on paras päänalunen
- on levollisempaa nukkua, kun omatunto ei syytä
Aiheesta muualla muokkaa
- omatunto Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 4842 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa