Wikipedia
Katso artikkeli Omatunto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

omatunto (51-J)

  1. (persoonallisuuspsykologia) ihmisen sisäinen käsitys oikeasta ja väärästä
  2. (uskonto) kristinuskossa ihmisen sisäinen moraalitaju ja kaikille yhteinen käsitys hyvästä ja oikeasta

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈomɑˌt̪unt̪o/
  • tavutus: o‧ma‧tun‧to

HuomautuksetMuokkaa

EtymologiaMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

IdiomitMuokkaa

  • puhdas omatunto on paras päänalunen
    1. on levollisempaa nukkua, kun omatunto ei syytä

Aiheesta muuallaMuokkaa