panettaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
panettaa (53-C) (taivutus[luo])
- (alatyyliä) yksipersoonainen + partitiivi tuntea sukupuolista halua, naitattaa
- Mua panettaa melkein joka päivä, mutta muija ei anna pillua kun korkeintaan kerran kuussa.
- On aika vaikeeta keskittyä töihin, kun on ihan märkänä ja panettaa jatkuvasti.
- (harvinainen, lähinnä kirjakieltä) laitattaa
- Rakel panetti kansalaisaloitteen pystyyn, koska oli itse vasta 16.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpɑnet̪ːɑːˣ/
- tavutus: pa‧net‧taa
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- panettaa Kielitoimiston sanakirjassa