perata

Katso myös: perätä

Suomi

Verbi

perata (73-D) (taivutus[luo])

1. poistaa kalalta sen sisäelimet ja suomut, yleensä ruoanlaittoa varten

   Kampeloita peratessa tarvitaan eri niksejä kuin särkikaloille.

2. poistaa marjoista rikat, rikkoa

   Perkasin ämpärillisen punaisia viinimarjoja - tuli siitä aika kasa kantoja.

3. poistaa puskia, puita ja muuta ei-toivottua kasvustoa tms.

   Pienen pätkän ojaa sain peratuksi lapiolla ja kirveellä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈperɑt̪ɑˣ/
• tavutus: pe‧ra‧ta

Liittyvät sanat

suolistaa, suomustaa, suomustus

Johdokset

• substantiivit: perkaaja, perkaaminen, perkaus, perkeet, perkuu

Aiheesta muualla

• perata Kielitoimiston sanakirjassa