suomustus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuomustus (39)
- suomujen poisto kalasta perkauksen yhteydessä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuo̯must̪us/
- tavutus: suo‧mus‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suomustus | suomustukset |
genetiivi | suomustuksen | suomustusten suomustuksien |
partitiivi | suomustusta | suomustuksia |
akkusatiivi | suomustus; suomustuksen |
suomustukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suomustuksessa | suomustuksissa |
elatiivi | suomustuksesta | suomustuksista |
illatiivi | suomustukseen | suomustuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suomustuksella | suomustuksilla |
ablatiivi | suomustukselta | suomustuksilta |
allatiivi | suomustukselle | suomustuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suomustuksena | suomustuksina |
translatiivi | suomustukseksi | suomustuksiksi |
abessiivi | suomustuksetta | suomustuksitta |
instruktiivi | – | suomustuksin |
komitatiivi | – | suomustuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suomustukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
suomustus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- suomustus Kielitoimiston sanakirjassa