pesäpallo

Suomi

Substantiivi

pesäpallo

1. (urheilu) pesäpallopeli, suomalainen baseballia muistuttava kahden joukkueen pallopeli, jossa lyödään erityistä pelissä käytettävää palloa mailalla ja juostaan
2. pesäpallopelissä käytettävä pallo

Ääntäminen

• IPA: /ˈpesæˌpɑlːo/

Etymologia

yhdyssana sanoista pesä ja pallo

Käännökset

1. peli

englanti: Finnish baseball espanja: béisbol finés ranska: pesäpallo m., baseball finlandais m.

ruotsi: boboll turkki: pesäpallo, Fin beyzbolu venäjä: финский бейсбол, финская лапта

2. pallo

englanti: baseball

Liittyvät sanat

• hutunkeitto
• räpylä
• kotipesä, ykköspesä, kakkospesä, kolmospesä
• laiton
• lukkari, syöttäjä
• sisäpelaaja, sisäpeli, ulkopelaaja, uikopeli
• sisävuoro, ulkovuoro, vuoropari
• haavoittua, palaa
• kakkosvahti
• kolmosvahti
• koppari
• nelimaali
• pesävahti
• pesänvalvoja
• syötönvalvoja
• ykkösvahti
• tennispallo
• baseball

Synonyymit

• (puhekieltä) pesis

Yhdyssanat

pesäpallojoukkue, pesäpallokenttä, pesäpallomaila, pesäpallo-ottelu, pesäpallopeli, pesäpallotuomari

Aiheesta muualla

• pesäpallo Kielitoimiston sanakirjassa