Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Lukkari


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

lukkari (6)

  1. kirkon vanha ammattinimike kellojen soittajalle
  2. (puhekieltä) lukujärjestys
    Me saatiin tänään seuraavan jakson lukkarit.
  3. pesäpallossa syöttäjä
    Lukkari heitteli korkeita tolppia ja lyöjät löivät huteja.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈlukːɑri/
  • tavutus: luk‧ka‧ri

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lukkari lukkarit
genetiivi lukkarin lukkarien
lukkareiden
lukkareitten
partitiivi lukkaria lukkareita
lukkareja
akkusatiivi lukkari;
lukkarin
lukkarit
sisäpaikallissijat
inessiivi lukkarissa lukkareissa
elatiivi lukkarista lukkareista
illatiivi lukkariin lukkareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lukkarilla lukkareilla
ablatiivi lukkarilta lukkareilta
allatiivi lukkarille lukkareille
muut sijamuodot
essiivi lukkarina lukkareina
translatiivi lukkariksi lukkareiksi
abessiivi lukkaritta lukkareitta
instruktiivi lukkarein
komitatiivi lukkareine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

ruotsin kielen klockare (merkitykset 1 ja 3); lyhentymä sanasta lukujärjestys (merkitys 2)

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

lukkarinrakkaus, unilukkari

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • lukkari Kielitoimiston sanakirjassa