praeputium

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	praepūtium	praepūtia
akkusatiivi	praepūtium	praepūtia
genetiivi	praepūtiī	praepūtiōrum
datiivi	praepūtiō	praepūtiīs
ablatiivi	praepūtiō	praepūtiīs

praepūtium n. (2)

1. (anatomia) esinahka

Etymologia

• prefiksistä prae- (’esi-’) ja muinaislatinan substantiivista pūtos (’siitin’)