querelle

Espanja

Verbi

querelle

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä querellar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä querellar

Ranska

Substantiivi

querelle f. (monikko querelles [luo])

1. riita, kina, jupakka, tora, rettelö

Aiheesta muualla

• querelle Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa

Verbi

querelle

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä quereller
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä quereller
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä quereller
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä quereller
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä quereller