Katso myös: Tora

Substantiivi

muokkaa

tora (10)[1]

  1. riita, erimielisyys

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪orɑ/
  • tavutus: to‧ra

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tora torat
genetiivi toran torien
(torain)
partitiivi toraa toria
akkusatiivi tora;
toran
torat
sisäpaikallissijat
inessiivi torassa torissa
elatiivi torasta torista
illatiivi toraan toriin
ulkopaikallissijat
adessiivi toralla torilla
ablatiivi toralta torilta
allatiivi toralle torille
muut sijamuodot
essiivi torana torina
translatiivi toraksi toriksi
abessiivi toratta toritta
instruktiivi torin
komitatiivi torine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tora-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

torahammas, torajyvä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tora Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

tora f.

  1. toora (juutalaisen Tanakin ensimmäinen osa)

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10