Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

toora (10)[1]

  1. (uskonto) Mooseksen kirjat, Mooseksen laki

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪oːrɑ/
  • tavutus: too‧ra

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toora toorat
genetiivi tooran toorien
(toorain)
partitiivi tooraa tooria
akkusatiivi toora;
tooran
toorat
sisäpaikallissijat
inessiivi toorassa toorissa
elatiivi toorasta toorista
illatiivi tooraan tooriin
ulkopaikallissijat
adessiivi tooralla toorilla
ablatiivi tooralta toorilta
allatiivi tooralle toorille
muut sijamuodot
essiivi toorana toorina
translatiivi tooraksi tooriksi
abessiivi tooratta tooritta
instruktiivi toorin
komitatiivi toorine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo toora-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • toora Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10