rättipää

Suomi

Substantiivi

rättipää (18) (monikko rättipäät)

1. (halventava) haukkumanimi Lähi-idästä kotoisin olevalle henkilölle, muslimi

Ääntäminen

• IPA: /ˈræt̪ːiˌpæː/
• tavutus: rät‧ti‧pää

Etymologia

• yhdyssana sanoista rätti ja pää, mahdollisesti käännöslaina englannin sanasta raghead
• viittaa joidenkin Lähi-idän asukkaiden käyttämiin päähineisiin

Liittyvät sanat

• ählämi
• hiekkaneekeri

Aiheesta muualla

• rättipää Kielitoimiston sanakirjassa