räytyä

Suomi

Verbi

räytyä (52-F) (taivutus[luo])

1. (runollinen, joskus leikkimielinen) riutua, kuihtua, näivettyä

   Tuo huultes’ kuuma valhe uskoa mun täytyy, sun tules’ liekeissä kun sydämeni räytyy. (Tapio Kullervo Lahtinen, 1953)

2. (murteellinen) (voista) sulaa jäähdyttämättömänä

Ääntäminen

• IPA: /ˈræy̯t̪yæˣ/
• tavutus: räy‧ty‧ä

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: räytyminen

Aiheesta muualla

• räytyä Kielitoimiston sanakirjassa