räytyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaräytyminen (38)
- teonnimi verbistä räytyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räytyminen | räytymiset |
| genetiivi | räytymisen | räytymisten räytymisien |
| partitiivi | räytymistä | räytymisiä |
| akkusatiivi | räytyminen; räytymisen |
räytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räytymisessä | räytymisissä |
| elatiivi | räytymisestä | räytymisistä |
| illatiivi | räytymiseen | räytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räytymisellä | räytymisillä |
| ablatiivi | räytymiseltä | räytymisiltä |
| allatiivi | räytymiselle | räytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räytymisenä (räytymisnä) |
räytymisinä |
| translatiivi | räytymiseksi | räytymisiksi |
| abessiivi | räytymisettä | räytymisittä |
| instruktiivi | – | räytymisin |
| komitatiivi | – | räytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
räytymis- | |