röhkiä

Suomi

Verbi

röhkiä (61) (taivutus[luo])

1. siasta, porosta tai virtahevosta: pitää sille ominaista ääntä
   Käytetään myös muista samantapaisista äänistä.

   Siat röhkivät lätissään.

Ääntäminen

• IPA: /ˈrøhkiæˣ/
• tavutus: röh‧ki‧ä

Käännökset

1. siasta, porosta tai virtahevosta: pitää sille ominaista ääntä
Käytetään myös muista samantapaisista äänistä.

englanti: oink unkari: röfög

venäjä: хрюкать

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: röhkiminen, röhkinä

Aiheesta muualla

• röhkiä Kielitoimiston sanakirjassa