röhkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaröhkiminen (38)
- teonnimi verbistä röhkiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | röhkiminen | röhkimiset |
| genetiivi | röhkimisen | röhkimisten röhkimisien |
| partitiivi | röhkimistä | röhkimisiä |
| akkusatiivi | röhkiminen; röhkimisen |
röhkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | röhkimisessä | röhkimisissä |
| elatiivi | röhkimisestä | röhkimisistä |
| illatiivi | röhkimiseen | röhkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | röhkimisellä | röhkimisillä |
| ablatiivi | röhkimiseltä | röhkimisiltä |
| allatiivi | röhkimiselle | röhkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | röhkimisenä (röhkimisnä) |
röhkimisinä |
| translatiivi | röhkimiseksi | röhkimisiksi |
| abessiivi | röhkimisettä | röhkimisittä |
| instruktiivi | – | röhkimisin |
| komitatiivi | – | röhkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | röhkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
röhkimis- | |