radiomajakka

Suomi

Substantiivi

radiomajakka (14-A)

1. suunnistuksessa käytettävä radiolähetin, joka lähettää vakioitua radiosignaalia tunnetulla radiotaajuudella

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑdioˌmɑjɑkːɑ/
• tavutus: ra‧di‧o‧ma‧jak‧ka

Etymologia

• yhdyssana sanoista radio ja majakka

Käännökset

1. suunnistuksessa käytettävä radiolähetin, joka lähettää vakioitua radiosignaalia tunnetulla radiotaajuudella

englanti: radio beacon

hollanti: radiobaken

Aiheesta muualla

• radiomajakka Kielitoimiston sanakirjassa