Redirect arrow without text.svg
Katso myös: radio- ja rádió
Wikipedia
Katso artikkeli Radio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radio (3)

  1. radioaaltoja lähettävä ja vastaanottava laite tai laitteisto, jota käytetään viestinnässä ja joukkotiedotuksessa
    Radio soveltuu erityisen hyvin avaruustietoliikenteeseen.
  2. radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
    Kuulemme uutiset radiosta puolen tunnin välein.
  3. (fysiikka) tutkimuksen ala, minkä tehtävänä on selvittää erityisesti radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn ominaisuuksia ja kehittää käyttösovelluksia; myös kehitetyt sovellukset
    Historia tuntee radion keksijöinä kaksi fyysikkoa, joista toinen teki kokeitaan Kotkan edustalla.
    Radion asema kansainvälisessä tutkimuksessa on vankkumaton.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi radio radiot
genetiivi radion radioiden
radioitten
partitiivi radiota radioita
akkusatiivi radio;
radion
radiot
sisäpaikallissijat
inessiivi radiossa radioissa
elatiivi radiosta radioista
illatiivi radioon radioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi radiolla radioilla
ablatiivi radiolta radioilta
allatiivi radiolle radioille
muut sijamuodot
essiivi radiona radioina
translatiivi radioksi radioiksi
abessiivi radiotta radioitta
instruktiivi radioin
komitatiivi radioine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Radio-sana on latinalaista alkuperää sisältävä kansainvälinen sana. Se on johdos sanasta radius 'säde'. Radio viittaa siis radioaaltoihin.[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

alueradio, autoradio, höyryradio, kelloradio, kenttäradio, lähiradio, mainosradio, matkaradio, merirosvoradio, nettiradio, näköradio, paikallisradio, paristoradio, puskaradio, radioaallot, radioaalto, radioamatööri, radioantenni, radioasema, radioastronomia, radiodokumentti, radiodraama, radioesiintyminen, radioesitelmä, radioesitys, radiohaastattelu, radiohäirintä, radiohäiriö, radiohartaus, radiohiljaisuus, radioinsinööri, radiokeskustelu, radiokuuluttaja, radiokuunnelma, radiokuuntelija, radiolaite, radiolennätin, radioliike, radioliikenne, radiolinkki, radioluotain, radiolähetin, radiolähetys, radiomainonta, radiomainos, radiomajakka, radiomasto, radionauhuri, radionkuuntelija, radionkuuntelu, radio-ohjaus, radio-ohjelma, radiopaikannus, radiopeilaus, radiopuhe, radiopuhelin, radiopuhelu, radioputki, radioreportaasi, radiosähköttäjä, radiosähkötys, radiosanoma, radiosäteily, radioselostaja, radioselostus, radiosignaali, radiosondi, radiosovitus, radiosuunnin, radiosuuntima, radiosuuntiminen, radiosäteily, radiotekniikka, radioteknikko radiotähti, radiotähtitiede, radioteatteri, radioteitse, radiotekniikka, radioteknikko, radioteleskooppi, radiotiedotus, radiotoimittaja, radiouutiset, radiovastaanotin, radioviestintä, radioyhteys, radioyhtiö, radioääni, sävelradio, sotilasradioliikenne, stereoradio, taskuradio, transistoriradio, ularadio, yleisradio, yleisradioasema, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiö, yöradio, ääniradio

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • radio Kielitoimiston sanakirjassa´
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Radio. Kotimaisten kielten keskus

EnglantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radio (monikko radios)

  1. radio

Liittyvät sanatMuokkaa

EspanjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radio f. (monikko radios)

  1. radio, radiolähetys
  2. (arkikieltä) radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
  3. radiosähke

SubstantiiviMuokkaa

radio m.

  1. radium

EtymologiaMuokkaa

  • tieteellisen latinan radium, lyhentymä ranskan sanoista radioactif + latinan pääte -ium (DRAE)

SubstantiiviMuokkaa

radio m. (monikko radios)

  1. (anatomia) värttinäluu
  2. (geometria) säde
  3. kantomatka

EtymologiaMuokkaa

latinan sanasta radius ’säde’

IdoMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radio (yksikön akkusatiivi radion; monikko radii, monikon akkusatiivi radiin)

  1. säde
  2. radio

ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radio f. (monikko radio)

  1. radio

LatinaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radiō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta radius
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta radius

LiiviMuokkaa

radio (gen radio, part radio, mon nom radiod)

  1. radio

TaivutusMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • [LEL]Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
Verkkoversio: LEL 2012

RanskaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radio f. (monikko radios)

  1. radio, radiovastaanotin, radioasema

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • radio Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa

RuotsiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

radio (3) (yks. määr. radion, mon. epämäär. radior, mon. määr. radiorna)

  1. radio, radiojärjestelmä, radiovastaanotin, radiolähetystekniikka

Liittyvät sanatMuokkaa

SerbiaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rȃdio m. (kyrillinen радио)

  1. radio

VerbiMuokkaa

radio

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfektin maskuliini verbistä raditi

ViitteetMuokkaa

  1. Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 279. 4.–7. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014.