Katso myös: radio-, Radio, rádio, rádió
Wikipedia
Katso artikkeli Radio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Radioaaltoja lähettävä torni
Tyttö kuuntelemassa radiota [2]

Substantiivi

muokkaa

radio (3)

  1. radioaaltoja lähettävä ja vastaanottava laite tai laitteisto, jota käytetään viestinnässä ja joukkotiedotuksessa
    Radio soveltuu erityisen hyvin avaruustietoliikenteeseen.
  2. radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
    Kuulemme uutiset radiosta puolen tunnin välein.
  3. (fysiikka) tutkimuksen ala, minkä tehtävänä on selvittää erityisesti radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn ominaisuuksia ja kehittää käyttösovelluksia; myös kehitetyt sovellukset
    Historia tuntee radion keksijöinä kaksi fyysikkoa, joista toinen teki kokeitaan Kotkan edustalla.
    Radion asema kansainvälisessä tutkimuksessa on vankkumaton.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑdio/
  • tavutus: ra‧di‧o

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Radio-sana on latinalaista alkuperää sisältävä kansainvälinen sana. Se on johdos sanasta radius 'säde'. Radio viittaa siis radioaaltoihin.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

radioaktiivisuus, radiohiili, radiointi, televisio

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alueradio, amatööriradio, autoradio, digiradio, höyryradio, kelloradio, kenttäradio, lyhytaaltoradio, lähiradio, mainosradio, matkaradio, merirosvoradio, nettiradio, näköradio, paikallisradio, paristoradio, puskaradio, putkiradio, radioaallot, radioaalto, radioaktiivinen, radioamatööri, radioantenni, radioasema, radioastronomia, radiodokumentti, radiodraama, radioesiintyminen, radioesitelmä, radioesitys, radiohaastattelu, radiohartaus, radiohiljaisuus, radiohäirintä, radiohäiriö, radioinsinööri, radioisotooppi, radiojuontaja, radiokanava, radiokeskustelu, radiokuuluttaja, radiokuunnelma, radiokuuntelija, radiolaite, radiolennätin, radioliike, radioliikenne, radiolinkki, radioluotain, radiolähetin, radiolähetys, radiomainonta, radiomainos, radiomajakka, radiomasto, radionauhuri, radionkuuntelija, radionkuuntelu, radio-ohjaus, radio-ohjelma, radiopaikannus, radiopeilaus, radiopuhe, radiopuhelin, radiopuhelu, radioputki, radioreportaasi, radiosanoma, radioselostaja, radioselostus, radiosignaali, radiosondi, radiosovitus, radiosuunnin, radiosuuntima, radiosuuntiminen, radiosähköttäjä, radiosähkötys, radiosäteily, radioteatteri, radioteitse, radiotekniikka, radioteknikko, radioteleskooppi, radiotiedotus, radiotoimittaja, radiotähti, radiotähtitiede, radiouutiset, radiovastaanotin, radiovastaanotto, radioviestintä, radioyhteys, radioyhtiö, radioääni, sotilasradioliikenne, stereoradio, sävelradio, taskuradio, transistoriradio, ularadio, yleisradio, yleisradioasema, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiö, yöradio, ääniradio

Aiheesta muualla

muokkaa
  • radio Kielitoimiston sanakirjassa´
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Radio. Kotimaisten kielten keskus
  • Artikkelit 1090, 2201 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

muokkaa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

radio m.

  1. radium

Etymologia

muokkaa
  • tieteellisen latinan radium, lyhentymä ranskan sanoista radioactif + latinan pääte -ium (DRAE)

Substantiivi

muokkaa

radio m. (monikko radios)

  1. (anatomia) värttinäluu
  2. (geometria) säde
  3. kantomatka

Etymologia

muokkaa

latinan sanasta radius ’säde’

Substantiivi

muokkaa

radio (yksikön akkusatiivi radion; monikko radii, monikon akkusatiivi radiin)

  1. säde
  2. radio

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

radio f. (monikko radio)

  1. radio

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

radiō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta radius
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta radius

radio (gen radio, part radio, mon nom radiod)

  1. radio

Taivutus

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • [LEL]Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
Verkkoversio: LEL 2012

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

radio f. (monikko radios[luo])

  1. radio, radiovastaanotin, radioasema

Aiheesta muualla

muokkaa
  • radio Trésor de la langue française informatisé sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

radio yl. (3) (yks. määr. radion [luo], mon. epämäär. radior [luo], mon. määr. radiorna [luo])

  1. radio, radiojärjestelmä, radiovastaanotin, radiolähetystekniikka

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • radio Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Serbia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

rȃdio m. (kyrillinen радио)

  1. radio

Taivutus

muokkaa
yksikkö monikko
nominatiiviradioradiji
genetiiviradijaradija
datiivi-lokatiiviradijuradijima
akkusatiiviradioradije
vokatiiviradioradiji
instrumentaaliradiomradijima

Aiheesta muualla

muokkaa

radio

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfektin maskuliini verbistä raditi

Viitteet

muokkaa
  1. Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 279. 4.–7. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014.