radio
![]() |
Suomi
muokkaa

Substantiivi
muokkaaradio (3)
- radioaaltoja lähettävä ja vastaanottava laite tai laitteisto, jota käytetään viestinnässä ja joukkotiedotuksessa
- Radio soveltuu erityisen hyvin avaruustietoliikenteeseen.
- radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
- Kuulemme uutiset radiosta puolen tunnin välein.
- (fysiikka) tutkimuksen ala, minkä tehtävänä on selvittää erityisesti radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn ominaisuuksia ja kehittää käyttösovelluksia; myös kehitetyt sovellukset
- Historia tuntee radion keksijöinä kaksi fyysikkoa, joista toinen teki kokeitaan Kotkan edustalla.
- Radion asema kansainvälisessä tutkimuksessa on vankkumaton.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑdio/
- tavutus: ra‧di‧o
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | radio | radiot |
genetiivi | radion | radioiden radioitten |
partitiivi | radiota | radioita |
akkusatiivi | radio; radion |
radiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | radiossa | radioissa |
elatiivi | radiosta | radioista |
illatiivi | radioon | radioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | radiolla | radioilla |
ablatiivi | radiolta | radioilta |
allatiivi | radiolle | radioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | radiona | radioina |
translatiivi | radioksi | radioiksi |
abessiivi | radiotta | radioitta |
instruktiivi | – | radioin |
komitatiivi | – | radioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | radio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaRadio-sana on latinalaista alkuperää sisältävä kansainvälinen sana. Se on johdos sanasta radius 'säde'. Radio viittaa siis radioaaltoihin.[1]
Käännökset
muokkaa
Ks. radiovastaanotin |
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaradioaktiivisuus, radiohiili, radiointi, televisio
Johdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaalueradio, amatööriradio, autoradio, digiradio, höyryradio, kelloradio, kenttäradio, lyhytaaltoradio, lähiradio, mainosradio, matkaradio, merirosvoradio, nettiradio, näköradio, paikallisradio, paristoradio, puskaradio, putkiradio, radioaallot, radioaalto, radioaktiivinen, radioamatööri, radioantenni, radioasema, radioastronomia, radiodokumentti, radiodraama, radioesiintyminen, radioesitelmä, radioesitys, radiohaastattelu, radiohartaus, radiohiljaisuus, radiohäirintä, radiohäiriö, radioinsinööri, radioisotooppi, radiojuontaja, radiokanava, radiokeskustelu, radiokuuluttaja, radiokuunnelma, radiokuuntelija, radiolaite, radiolennätin, radioliike, radioliikenne, radiolinkki, radioluotain, radiolähetin, radiolähetys, radiomainonta, radiomainos, radiomajakka, radiomasto, radionauhuri, radionkuuntelija, radionkuuntelu, radio-ohjaus, radio-ohjelma, radiopaikannus, radiopeilaus, radiopuhe, radiopuhelin, radiopuhelu, radioputki, radioreportaasi, radiosanoma, radioselostaja, radioselostus, radiosignaali, radiosondi, radiosovitus, radiosuunnin, radiosuuntima, radiosuuntiminen, radiosähköttäjä, radiosähkötys, radiosäteily, radioteatteri, radioteitse, radiotekniikka, radioteknikko, radioteleskooppi, radiotiedotus, radiotoimittaja, radiotähti, radiotähtitiede, radiouutiset, radiovastaanotin, radiovastaanotto, radioviestintä, radioyhteys, radioyhtiö, radioääni, sotilasradioliikenne, stereoradio, sävelradio, taskuradio, transistoriradio, ularadio, yleisradio, yleisradioasema, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiö, yöradio, ääniradio
Aiheesta muualla
muokkaaEnglanti
muokkaaEspanja
muokkaaSubstantiivi
muokkaaradio f. (monikko radios)
- radio, radiolähetys
- (arkikieltä) radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
- radiosähke
Substantiivi
muokkaaradio m.
Etymologia
muokkaa- tieteellisen latinan radium, lyhentymä ranskan sanoista radioactif + latinan pääte -ium (DRAE)
Substantiivi
muokkaaIdo
muokkaaItalia
muokkaaLatina
muokkaaLiivi
muokkaaRanska
muokkaaRuotsi
muokkaaSerbia
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 279. 4.–7. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014.