radio

Katso myös: radio- ja rádió

Suomi

Substantiivi

radio (3)

1. radioaaltoja lähettävä ja vastaanottava laite tai laitteisto, jota käytetään viestinnässä ja joukkotiedotuksessa

   Radio soveltuu erityisen hyvin avaruustietoliikenteeseen.

2. radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin

   Kuulemme uutiset radiosta puolen tunnin välein.

3. (fysiikka) tutkimuksen ala, minkä tehtävänä on selvittää erityisesti radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn ominaisuuksia ja kehittää käyttösovelluksia; myös kehitetyt sovellukset

   Historia tuntee radion keksijöinä kaksi fyysikkoa, joista toinen teki kokeitaan Kotkan edustalla.

   Radion asema kansainvälisessä tutkimuksessa on vankkumaton.

Etymologia

Radio-sana on latinalaista alkuperää sisältävä kansainvälinen sana. Se on johdos sanasta radius 'säde'. Radio viittaa siis radioaaltoihin.

Käännökset

1. radioaaltoja lähettävä ja vastaanottava laite tai laitteisto, jota käytetään viestinnässä ja joukkotiedotuksessa

englanti: radio espanja: radio f. italia: radio f. japani: ラジオ kreikka: ραδιόφωνο n. latvia: radio liettua: radijas m. liivi: radio ranska: radio f. ruotsi: radio

somali: raadiyo thai: วิทยุ tšekki: rozhlas turkki: radyo ukraina: радіо n. unkari: rádió valkovenäjä: радыё n. venäjä: радио viro: raadio

2. radiovastaanotin

Ks. radiovastaanotin

3. fysiikan ala

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• televisio
• radioaktiivisuus, radiohiili
• radiointi

Johdokset

• adverbit: radioitse
• verbit: radioida

Yhdyssanat

alueradio, autoradio, höyryradio, kelloradio, kenttäradio, lähiradio, mainosradio, matkaradio, merirosvoradio, nettiradio, näköradio, paikallisradio, paristoradio, puskaradio, radioaallot, radioaalto, radioamatööri, radioantenni, radioasema, radioastronomia, radiodokumentti, radiodraama, radioesiintyminen, radioesitelmä, radioesitys, radiohaastattelu, radiohäirintä, radiohäiriö, radiohartaus, radiohiljaisuus, radioinsinööri, radiokeskustelu, radiokuuluttaja, radiokuunnelma, radiokuuntelija, radiolaite, radiolennätin, radioliike, radioliikenne, radiolinkki, radioluotain, radiolähetin, radiolähetys, radiomainonta, radiomainos, radiomajakka, radiomasto, radionauhuri, radionkuuntelija, radionkuuntelu, radio-ohjaus, radio-ohjelma, radiopaikannus, radiopeilaus, radiopuhe, radiopuhelin, radiopuhelu, radioputki, radioreportaasi, radiosähköttäjä, radiosähkötys, radiosanoma, radiosäteily, radioselostaja, radioselostus, radiosignaali, radiosondi, radiosovitus, radiosuunnin, radiosuuntima, radiosuuntiminen, radiosäteily, radiotekniikka, radioteknikko radiotähti, radiotähtitiede, radioteatteri, radioteitse, radiotekniikka, radioteknikko, radioteleskooppi, radiotiedotus, radiotoimittaja, radiouutiset, radiovastaanotin, radioviestintä, radioyhteys, radioyhtiö, radioääni, sävelradio, sotilasradioliikenne, stereoradio, taskuradio, transistoriradio, ularadio, yleisradio, yleisradioasema, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiö, yöradio, ääniradio

Aiheesta muualla

• radio Kielitoimiston sanakirjassa´
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Radio. Kotimaisten kielten keskus

Englanti

Substantiivi

radio (monikko radios)

1. radio

Liittyvät sanat

• radio-emitting
• radio telegraphy
• wireless

Espanja

Substantiivi

radio f. (monikko radios)

1. radio, radiolähetys
2. (arkikieltä) radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
3. radiosähke

Substantiivi

radio m.

1. radium

Etymologia

• tieteellisen latinan radium, lyhentymä ranskan sanoista radioactif + latinan pääte -ium (DRAE)

Substantiivi

radio m. (monikko radios)

1. (anatomia) värttinäluu
2. (geometria) säde
3. kantomatka

Etymologia

latinan sanasta radius ’säde’

Ido

Substantiivi

radio (yksikön akkusatiivi radion; monikko radii, monikon akkusatiivi radiin)

1. säde
2. radio

Italia

Substantiivi

radio f. (monikko radio)

1. radio

Latina

Substantiivi

radiō

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta radius
2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta radius

Liivi

radio (gen radio, part radio, mon nom radiod)

1. radio

Taivutus

• LEL nomintityypi 91 (radio) radio

Lähteet

• [LEL]Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.

Verkkoversio: LEL 2012

Ranska

Substantiivi

radio f. (monikko radios)

1. radio, radiovastaanotin, radioasema

Aiheesta muualla

• radio Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa

Ruotsi

Substantiivi

radio (3) (yks. määr. radion, mon. epämäär. radior, mon. määr. radiorna)

1. radio, radiojärjestelmä, radiovastaanotin, radiolähetystekniikka

Liittyvät sanat

• radiomottagare, radiosändare, radioapparat

Serbia

Substantiivi

rȃdio m. (kyrillinen радио)

1. radio

Verbi

radio

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfektin maskuliini verbistä raditi